Eli.. Siinäpä se tuli.. Vieläkin täällä vapaiden ja elävien kirjoilla. En vielä ole joutunut laitokseen takaisin.. Enkä toivottavasti joudukkaan.
Ei vaan oo ollu oikeen mitään kirjoittelemista eikä oo oikeen jaksanut kiinnostaa tämä blogi..
Mä en oo enään se sama ihminen kuka mä olin lähtiessäni sieltä laitoksesta.
Mä oon täysin uus ihminen ja mulla on täysin erilainen elämä nyt.
Mutta silti mä aina nään peilistä sen saman ihmisen naaman joka mä olin sillonkin kun mä laitoksessa olin. Mutta naamaa kun ei voi vaihtaa harmi vaan..

Sisäisesti oon jo melkeen korjaantunut.. Tosiaankin melkeen.. Välillä vaan sit alkaa miettii sitä laitosta ja sitä että miksi mä sinne jouduin niin.. Sillon sitä vaan itkee..itkee.. itkee.. ja se itku ei lopu.. Eilen oli semmonen päivä. Mut nukkuessa onneks aivot alkaa toimimaan ja odottamaan mitä huominen pitää sisällään. Ja onneks aina voi sanoo aivoilleen et ''Nyt ryhdistäytykää , Mennyt on mennyttä ja nyt keskitytään tulevaan''

Oikeesti.. Laitos on pientä siihen verrattuna että ihmiset sairastaa syöpää.. Toiset ovat nälänhädässä.. Mut tosiaan, Itelleni ei mitään laitosta pahempaa oo sattunu. Se että vapaus riistettiin aivan täysin , Perhe vietiin.. Se oli semmonen game over mulle.. Peli oli siin vaiheessa menetetty..

Mut nyt.. Nyt mä oon jo n.90% korjaantunut siitä mitä mä koin laitoksessa.. Mä oon pystyny jo suurimman osan unohtamaan mut niinku sanoin niin.. Välillä tulee semmosia et alkaa miettiin sitä ja sit menee yli.. Mutta sitäkin tapahtuu nykysin harvoin , Ehkä kerran kuukaudessa.

Mähän oon nyt ollu puolvuotta hatkassa.. Mä oon tässä montakertaa ottanut yhteyttä sossuun ja kysellyt missä paikkani on jnejne. aina vaan sama vastaus ''Sielä missä se oli kun lähdit''
Ei.. Siihen paikkan en mene, Enkä mihinkään muuhunkaan laitokseen.. No olen sossulle ehdottanut että siirtäs mut edes lähemmäksi kotia laitokseen mutta sekään ei kuulemma onnistu ilman että menen heitä tapaamaan..

Ja sossut vielä kehtasivat ehdottaa että ''Tule tapaamaan , Lupaamme ettemme vie sinua tapaamisestamme laitokseen''
Niin niin.. Ei kyllä nyt ihan kolahtanut toi lupaus muhun.. Luuleeko ne sossut tosiaan että meen tapaamaan niitä sen jälkeen mitä kaikkea hirveää ne on mun elämääni aiheuttanut? Ja miten ne on mun elämääni vahingoittaneet? Pitääköhän ne mua jonain ihan lapsena..

No tietenkin 15vuotias on vielä nuori mut kyllä nyt 15vuotias ymmärtää olla luottamatta tommosiin ihmisiin jotka satuttaa pahimmalla mahdollisimmalla tavalla ihmistä.

Nyt tää oli tämmönen yö bloggaus ja nopee semmonen ku ei nyt jaksa mittää.. Ens kerrralla enemmän ehkä jo huomenna katotaan..